Vuorovaikutus blogiympäristössä

Keskustelu blogeissa tapahtuu kommenttien avulla, jotka voi kirjoittaa joko alkuperäisen kirjoituksen yhteyteen tai omaan blogiin. Ongelma tässä on, että useisiin blogeihin hajonnutta keskustelua voi olla hankala seurata ja hahmottaa kokonaisuutena.

Hankkeessa kokeiltiin erilaisia tapoja helpottaa vuorovaikutusta verkostoimalla blogit toisiinsa. Kaikki blogit voidaan esimerkiksi kerätä rss-syöttein ns. ”seurantasivulle” (tähtimalli) ja / tai verkostoida ristiin toisiinsa. Teknisesti helpoimmaksi ja siksi toimivimmaksi ratkaisuksi todettiin kuitenkin perinteinen kurssiblogi, joka yhtälailla kokoaa  kaikki opiskelijoiden artikkelit ja kommentit samaan paikkaan.

Kurssiblogissa keskustelun seuraamista helpottaa ”viimeisimmät kommentit” vimpain, jonka avulla voi näyttää tuoreimmat kommentit  sivupalkissa. Lisäksi keskustelun seuraamista helpottaa, jos vaikkapa luo oman kategorian kutakin tehtävää kohden (nimeä kategoriat -vimpain ”tehtävät”), jolloin kaiken tehtävään liittyvän löytää kätevästi klikkaamalla kyseistä kategoriaa. SCREENSHOT

Suositus: Helpota vuorovaikutusta käyttämällä kurssiblogia tai verkostoimalla blogit rss-syöttein. Kurssiblogissa voit käyttää ”viimeisimmät kommentit” -vimpainta ja tehtäväkohtaisia kategorioita, jotta keskustelua olisi vaivatonta seurata.

Vuorovaikutuksen edellytykset

Keskustelun herättäminen oli ehkä hankkeen haastavin osuus, mutta onnistuessaan se oli myös palkitsevinta. Keskustelua syntyy harvoin itsestään tai pakotetusti. Sen onnistuminen riippuu myös pitkälti ryhmän sisäisestä ”kemiasta” ja siitä, miten opettaja kykenee innostamaan opiskelijoita.

Mitä paremmin vuorovaikutuksen kykenee motivoimaan, sitä hedelmällisempää se oli.  Siksi pohdintakysymykset ja selkeät, avoimiksi muotoillut tehtävänannot olivat tärkeää ”polttoainetta” keskustelulle.

Suositus: Motivoi keskustelua esim. avoimilla tehtävänannoilla, jotka antavat tilaa kunkin omalle ajattelulle. Keskusteltavaa ei ole, mikäli kaikkien tuotokset muistuttavat toisiaan.

Selkeät tehtävänannot

Ohje ”keskustelkaa toistenne blogiartikkeleista” on niin epämääräinen, ettei se synnytä toivottua keskustelua. Opiskelijoille luontevin tapa lähteä kommentoimaan tällöin näytti olevan toistensa tuotosten lyhytsanainen arviointi (”hyvä, ajatuksia herättävä artikkeli!” tai ”ihan ok, mutta oikeinkirjoituksessa olisi parannettavaa”). Tällainen vertaisarviointi ei oikein vienut keskustelua eteenpäin tai lisännyt ryhmän oppimista.

Havaitsin jo varhaisessa vaiheessa, että kommentoinnille oli tarpeen luoda  jotkin kriteerit. Käytimme yhden tunnin yhteisten pelisääntöjen luomiseen ja niistä keskustelemiseen ja kirjasimme kriteerit kurssiwikiin (ks. tämän artikkelin lopussa), jota kuka tahansa ryhmästä pääsi myöhemmin vielä muokkaamaan. Kommentoinnin roolin pohtiminen ja sitoutuminen yhteisiin sääntöihin nosti selvästi keskustelun tasoa.

Parhaiten toimivat selkeät tehtävänannot, joissa kommentin sisältö oli jo osin määritelty (esim. ”kommentin tulee sisältää jokin seuraavista: 1) oma perusteltu argumentti 2) tarkentava kysymys tai 3) vinkki kirjoittajalle, jonka avulla hän voi työstää artikkeliaan eteenpäin”). Näin keskustelua voitiin ohjata argumentoivampaan suuntaan niin, että se oli samalla kuitenkin vielä suhteellisen vapaata.

Koska kommenttien vaatimustaso nousi, niille tuli myös budjetoida tarpeeksi aikaa. Välillä esimerkiksi itse substanssiasian käsittelylle (johdanto), blogartikkeleiden tuottamiselle ja niistä keskustelulle pyrittiin varaamaan kaikille saman verran aikaa. Käytännössä kommentointi jäi kuitenkin viimeiseksi ja siltä jouduttiin usein leikkaamaan aikaa.

Suositus: Luokaa kommentoinnille kriteerit, jotka ohjaavat keskustelua hedelmälliseen suuntaan. Mitä selkeämmät nämä ohjeet ovat, sitä paremmin niitä noudatetaan. Varaa kommentointiin riittävästi aikaa, jos haluat nostaa keskustelun tasoa.

Vuorovaikutus ja arviointi

Vuorovaikutukseen voidaan kannustaa myös sitomalla se arviointiin. Ensimmäisellä kurssillani kerroin opiskelijoille, että kommentointi ”vaikuttaa arviointiin”, ja viimeisellä kurssilla, että kommentointi on ”yhtä tärkeää arvioinnin kannalta kuin itse tuotokset”. Jälkimmäisellä kurssilla osallistuminen oli aktiivisempaa.

Kommentointiin myös osallistuttiin aktiivisemmin, kun se ei ollut ylimääräinen vapaavalintainen ”lisuke”, vaan olennainen osa tehtävän suorittamista. Kommentteja tuli siksi käyttää apuna oman artikkelin muokkaamisessa (ks. työprosessista), jolloin ne eivät jääneet pelkiksi irrallisiksi heitoiksi.

Arviointi oli helppoa Campus 2.0 -ympäristössä, jossa kaikki opiskelijan tuotokset (kuten blogiartikkelit ja kommentit) saa kerralla näkyviin hänen profiilistaan. Toki myös kurssiblogin sisällä voi käyttää etsi -toimintoa (WordPress:in oletushaku ei etsi kirjoittajan / kommentoijan nimikentistä, joten sitä varten täytyy asentaa erillinen lisäosa, esim. ”relevanssi”)

Suositus: Sido kommentointi arviointiin kannustaaksesi opiskelijoita osallistumaan aktiivisesti.

Mitä kommentoidaan?

Jos halutaan, että kaikki opiskelijat saavat kommentteja, täytyy miettiä jokin systeemi kommentointiin. Tällöin voidaan esim. muodostaa pareja, jotka kommentoivat toisiaan ristiin.

Itse annoin opiskelijoiden kommentoida vapaasti niitä tuotoksia, jotka heissä herättivät ajatuksia. Keskustelua syntyi tällöin niiden artikkeleiden ympärille, jotka todella inspiroivat opiskelijoita. Halusin välttää sitä tilannetta, että kommentointi koettaisiin ”pakkopullaksi” ja pyrin jättämään tilaa ”luonnollisen” blogikeskustelun syntymiselle.

Vuorovaikutuksen pelisäännöt

Tässä vielä opiskelijoiden kanssa muodostetut kommentoinnin kriteerit, jotka koottiin yhteiseen kursiwikiin:

  • Valitse kommentoitavaksi sellainen artikkeli, joka herättää mielenkiintosi ja tarjoaa virikkeitä ajattelullesi. Sinulla ei välttämättä tarvitse olla heti valmista ajatusta siitä, mitä aiot sanoa. Jos olet motivoitunut ottamaan hieman selvää aiheesta, keksit todennäköisesti jotain kommentoitavaa.
  • Mieti 1) miten voit olla hyödyksi artikkelin kirjoittajalle ja 2) mitä voit oppia itse dialogista kirjoittajan kanssa.
  • Antaudu dialogiin kirjoittajan kanssa: voit jatkaa jotain artikkelin ajatusta, rakennella eteenpäin esiteltyä  lähestymistapaa, tuoda vaihtoehtoisen näkökulman aiheeseen jne.
  • Kommentissa voit myös antaa vinkkejä lukemisen arvoisista lähteistä, keksiä kirjoittajan ajatuksia tukevia tai niiden kanssa ristiriidassa olevia esimerkkitapauksia, arvioida päättelyn johdonmukaisuutta, ehdottaa jonkin ajatuksen selventämistä tai kieliasuun ja ilmaisuun liittyviä korjauksia jne.
  • Ole positiivinen ja kannustava. Älä takerru virheisiin vaan yritä löytää myös artikkelin hyvät puolet.
  • Voit olla kriittinen, mutta pyri tällöin olemaan rakentava. Älä koskaan väheksy kirjoittajaa tai lyttää artikkelia vaan yritä auttaa tekijää eteenpäin.
  • ”Hampurilaispalaute”: kehu -> kritisoi -> kannusta.
  • Ole ytimekäs, mutta riittävän monisanainen, jotta saat ajatuksesi esitettyä. Hyvässä kommentissa on tarpeeksi ”lihaa luiden ympärillä”.
  • Perustele aina näkemyksesi.
  • Ole kohtelias ja arvostava. Kohtele muita kuten toivot itseäsikin kohdeltavan.
  • Käytä yleiskieltä ennemmin kuin puhekieltä.
  • Jos viittaat kommentissa web-lähteisiin, käytä hyperlinkkejä.
  • Jos olet esittänyt virheellistä tietoa, korjaa se ensimmäisenä itse.
  • Mikäli kommentistasi tulee pitkä, voit kirjoittaa sen erillisenä kirjoituksena omaan blogiisi (jos sinulla on sellainen) ja viitata toisessa blogissa olevaan kirjoitukseen

Kommenttien vastaanottaminen

  • Älä ota itseesi, jos saat kriittisiä kommentteja. Kritiikki on oppimisen kannalta parhaita asioita. Se pakottaa perustelemaan paremmin tai etsimään uusia näkökulmia.
  • Muista, että ensisijaisesti asiat keskustelevat keskenään, sitten vasta ihmiset.

Jakaminen – yleisohjeita

  • Jakamisessa ei voi ”hävitä”. Et voi koskaan jakaa niin paljon, ettetkö saisi ryhmältä vielä enemmän.
  • Tunne tekijänoikeudet. Älä jaa luvatta tekijänoikeuksien alaista materiaalia. Älä plagioi tai esitä muiden ajatuksia ominasi. Tekijän oma ajattelu ja lähteistä peräisin olevat ajatukset tulisi aina pystyä erottamaan tekstistäsi.