Suositukset

Tälle sivulle on koottu suosituksia blogien ja muiden sosiaalisen median työkalujen opetuskäyttöön liittyen. Suositukset on luotu hankkeen kautta saatujen käytännön kokemusten perusteella. Jokaisen suosituksen perässä on linkki blogiartikkeliin, jossa aihepiiriä on käsitelty laajemmin. Klikkaa otsikoita nähdäksesi kuhunkin aiheeseen liittyvät suositukset.

[spoiler title=”Blogit opetuksessa” open=”0″ style=”2″]Blogissa kurssin materiaalit –  diat, tehtävät, web -resurssit, tiedostot, rss-syötteet jne. – ovat opiskelijoiden saatavilla milloin vain, missä vain. Erityisen hyödyllistä tämä on esimerkiksi silloin, kun opiskelijoille tulee poissaoloja ja he joutuvat itsenäisesti perehtymään materiaaleihin. Blogiartikkeliin >>>

Blogeja voi käyttää monella tapaa, mutta erityisen hyvin ne sopivat opintopäiväkirjaksi tai portfolioksi. Blogiartikkeliin >>>

Blogityöskentely motivoi, jos opiskelija voi käyttää blogia yksilöllisesti ”omana tilanaan”. Parhaimmillaan blogityöskentelyyn liittyy yksilöllisyys, omaehtoisuus ja omistajuuden kokemus. Älä siis sanele liikaa, miten opiskelijoiden tulisi käyttää blogiaan. Blogiartikkeliin >>>

Omalle palvelimelle asennettu WordPress -blogi tarjoaa parhaat mahdollisuudet räätälöidä sivusto kunkin opiskelijan tarpeiden mukaan (huom. aloittelijalle helpompaa on kuitenkin aloittaa ”avaimet käteen” -palvelusta, kuten wordpress.com tai Blogger). Blogiartikkeliin >>> 

Jos blogit verkostoi toisiinsa, opiskelijat voivat jakaa tuotoksiaan ja vuorovaikuttaa niiden ympärillä. Ryhmä, jolla on yhteinen tavoite, oppii yhdessä enemmän kuin kukaan voisi oppia yksin. Blogiartikkeliin >>>

Parhaimmillaan blogityöskentelyssä yksilöllinen ja yhteisöllinen työskentely vuorottelevat ja ruokkivat toisiaan. Kokeile erilaisia tapoja edetä työvaiheesta toiseen. Yhden ryhmän kanssa saattaa syntyä pitkiä keskusteluketjuja kun taas toisessa ryhmässä yksilöllinen työskentely korostuu. Blogiartikkeliin >>>

[/spoiler]

[spoiler title=”Blogiverkoston rakentaminen” open=”0″ style=”2″]

Tähtimallisen oppimisympäristön rakentaminen ja käyttöönotto vaatii sekä opettajalta että opiskelijoilta paljon aikaa ja vaivaa. Tämä aika on pois kurssin substanssiasioilta. Mitä enemmän sosiaalisen median välineitä ympäristöön on tarkoitus liittää, sitä vaikeampi sitä on hallita. Kannattaakin aloittaa yhdestä välineestä (esim. kurssiblogi) ja sen yksinkertaisesta käytöstä ja edetä vähitellen, kun omat ja opiskelijoiden taidot karttuvat. Blogiartikkeliin >>>

Yhtenäinen, koko oppilaitoksen laajuinen sosiaalisen median oppimisympäristö helpottaa merkittävästi uusien välineiden käyttöönottoa. Markkinoilla on tähän useita ratkaisuja. Helsinki Business Collegessa alustaksi valittiin WordPress -pohjainen ratkaisu, koska haluttiin avoimen lähdekoodin ympäristö, joka tarjoaa opiskelijoille pitkällä tähtäimellä paljon mahdollisuuksia (esim. oman yrityksen kotisivujen luominen, näyteportfolion kokoaminen työnhakuun jne.). Blogiartikkeliin >>>

Varmista, että oppilaitoksesi palvelinympäristö tukee valitsemaasi blogialustaa. Blogityöskentelyä voivat haitata myös erilaiset käyttöestot, salaukset, palomuurit yms. Ongelmatilanteessa voidaan harkita myös ulkopuolista palveluntarjoajaa (webhotelli). Blogiartikkeliin >>>

Yksinkertaisinta on perustaa blogit ulkopuoliseen palveluun kuten wordpress.com tai blogger. Ulkopuolisten palveluiden ominaisuudet ovat kuitenkin suppeampia ja pidemmällä tähtäimellä niiden käyttö voi muodostua opiskelun rajoitteeksi. Myös yksityisyyden hallintaan ja käyttöehtoihin kannattaa kiinnittää tällöin huomiota. Blogiartikkeliin >>>

Pohdi, onko kurssin avaamisesta julkiseksi enemmän hyötyä vai haittaa. Jos haluat, että kurssi toteutetaan suljetussa ympäristössä, valitse tarkoitukseen sopiva keino: blogiasetusten muokkaus (hakukoneiden esto), salasanasuojaus, sisäinen verkko, jonkin lisäosan käyttö tms. Blogiartikkeliin >>>

Blogit sopivat yhteistyövälineeksi myös oppilaitoksen henkilökunnalle. Blogi voi toimia esimerkiksi tiedotuskanavana, avoimena opetuksen ideointifoorumina ja aiheeseen liittyvien dokumenttien ja web -resurssien kokoamispaikkana. Blogissa sisältö on helposti kaikkien käsillä, mikä tehostaa yhteistyötä merkittävästi (vrt. esim. tiedot lukittuna eri ihmisten sähköposteihin). Blogiartikkeliin >>>

[/spoiler] [spoiler title=”Blogien käyttöönotto” open=”0″ style=”2″]

Perehdytä opiskelijat kurssilla käytettyyn oppimisympäristöön – älä oleta, että he osaisivat automaattisesti toimia siellä. Johdata opiskelijat itse pohtimaan oppimisympäristönsä mahdollisuuksia, jotta he saisivat siitä kaiken hyödyn irti. Tekninen käytön opastus ei usein riitä – uusien toimintamallien haltuun ottamisessa saattaa olla enemmän työtä. Blogiartikkeliin >>>

Pohdi, mitä sisältöjä on tarkoituksenmukaista opiskella blogiverkostossa. Älä yritä käyttää blogeja väkisin kaikessa opetuksessasi – valitse välineet niin, että ne tukevat kulloisiakin pedagogisia tavoitteita. Blogiartikkeliin >>>

Blogit ovat hyvä väline silloin, kun oppimisen tuloksena syntyy jokin julkaistava ja jaettava tuotos (artikkeli, presentaatio, video…). Lisää hyötyä saadaan, jos näiden tuotosten ympärillä on mielekästä vuorovaikuttaa (tuotokset yksilöllisiä ja erilaisia). Blogiartikkeliin >>>

Ohjaa opiskelijat kurssin alussa kategorioiden, avainsanojen ja sivujen johdonmukaiseen käyttöön ja huolehtimaan siitä, että heidän sivustonsa säilyy helposti navigoitavana. Tähän uhrattu aika maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin myöhemmin, kun sisältöä kertyy blogeihin enemmän. Blogiartikkeliin >>>

Jos opintopäiväkirjablogia / portfoliota on tarkoitus käyttää useamman kurssin yhteydessä, sovi opiskelijoiden kanssa jokin tapa, joilla he erottavat eri kurssit ja niillä annetut tehtävät toisistaan. Kategorioihin perustuva navigointi sopii hyvin tähän tarkoitukseen. Blogiartikkeliin >>>

Kannusta opiskelijoita työstämään laajoja opintokokonaisuuksia (esim. lopputyö)  blogiympäristössä. Blogissa työn saa kätevästi jaettua pienempiin, helpommin hahmotettaviin osiin – blogiartikkeleihin. Pienempien, saavutettavissa olevien asiakokonaisuuksien työstäminen motivoi. Toisaalta osista käsin voi alkaa hahmottaa kokonaisuutta: Kun ottaa tavaksi avainsanoittaa ja kategorisoida muistiinpanonsa, voi blogissa hallita suuria tietomääriä. Blogiartikkeliin >>>

[/spoiler] [spoiler title=”Blogit, tehtävänannot ja vuorovaikutus” open=”0″ style=”2″]

Verkostomaisessa blogityöskentelyssä keskeistä on 1) yksilöllinen ja omaehtoinen tekeminen 2) tuotosten jakaminen ja yhteinen tuottaminen. Pohdi siis tehtävänantoja tämän tavoitteen kannalta. Blogiartikkeliin >>>

Avoimet tehtävät, jotka edellyttävät esseen tyyppistä vastausta, toimivat hyvin verkostomaisessa blogityöskentelyssä. Lisäksi voi olla hyvä ajatus sisällyttää tehtävänantoihin valinnaisuutta, koska se motivoi yksilölliseen suoritukseen ja maksimoi oppitulosten jakamisesta saatavan hyödyn. Blogiartikkeliin >>>

Blogiin voi upottaa tekstin lisäksi lähes mitä tahansa mediaa: kuvia, ääntä, videoita, presentaatioita jne. Mediasisällön kanssa työskentely oli opiskelijoista mielekästä. Yksinkertaisimmillaan blogiartikkeleita voi esimerkiksi pyytää kuvittamaan creative commons -resurssein. Blogiartikkeliin >>>

Helpota vuorovaikutusta käyttämällä kurssiblogia tai verkostoimalla blogit rss-syöttein. Kurssiblogissa voit käyttää ”viimeisimmät kommentit” -vimpainta ja tehtäväkohtaisia kategorioita, jotta keskustelua olisi vaivatonta seurata. Blogiartikkeliin >>>

Motivoi keskustelua avoimilla tehtävänannoilla, jotka antavat tilaa kunkin omalle ajattelulle. Keskusteltavaa ei ole, mikäli kaikkien tuotokset muistuttavat toisiaan. Blogiartikkeliin >>>

Luokaa kommentoinnille kriteerit, jotka ohjaavat keskustelua hedelmälliseen suuntaan. Mitä selkeämmät nämä ohjeet ovat, sitä paremmin niitä noudatetaan. Varaa kommentointiin riittävästi aikaa, jos haluat nostaa keskustelun tasoa. Blogiartikkeliin >>>

Sido kommentointi arviointiin kannustaaksesi opiskelijoita osallistumaan aktiivisesti. Blogiartikkeliin >>>

Mieti kuinka voisit rohkaista oppilaita keskustelemaan blogiympäristössä ja jakamaan kokemuksian, tietojaan ja taitojaan.  Keskustelukulttuurin syntymistä voi yrittää edesauttaa vuorovaikutukseen ohjaavilla tehtävillä.
Blogiartikkeliin >>> 

[/spoiler]

[spoiler title=”Diigo – käyttöönotto” open=”0″ style=”2″]

Diigo on opetuksen ja tutkimuksen kannalta yksi käyttökelpoisimmista kirjainmerkkien jakopalveluista. Muistiinpanovälineet, opetustilit, ja monipuoliset sisällön jako- ja hakutoiminnot erottavat Diigon edukseen kilpailijoistaan. Jos kurssiisi sisältyy paljon tiedonhakua ja linkkien jakamista, harkitse Diigon käyttöönottoa.
Blogiartikkeliin >>>

Hae opetuskäyttöön suunnattua Diigo-tiliä tavallisen tilin sijaan. Opetuskäyttöön suunnatuissa tileissä on toimintoja, joilla voi hallita opiskelijoiden oikeuksia, linkkisisältöä ja siitä käytävää keskustelua.
Blogiartikkeliin >>>

Perusta kurssillesi oma ryhmä Diigoon web-sivujen jakamista varten. Diigo-ryhmä on tehokas opiskelun lähdemateriaaleja ja siihen liittyvää keskustelua kokoava keskus.
Blogiartikkeliin >>>

Mieti mikä on perustamasi ryhmän tavoite ja nimeä se sen mukaisesti. Kurssin nimi sopii usein myös ryhmän nimeksi/tehtäväksi. Liian lavea tavoite voi johtaa hajanaiseen linkkilistaan, josta on vaikea löytää hakemaansa.
Blogiartikkeliin >>>

Jos haluat integroida Diigon osaksi blogiverkostoa, lisää kurssiblogiisi tai seurantasivulle Diigon Linkroll-vimpain, josta näkyy viimeisin Diigossa jaettu sisältö.
Blogiartikkeliin >>>

[/spoiler] [spoiler title=”Diigo – omat muistiinpanot ja tiedonhaku” open=”0″ style=”2″]

Jos selaimesi kirjainmerkkivalikko tuntuu riittämättömältä, ota käyttöön sosiaalinen kirjainmerkkipalvelu, kuten Diigo. Diigon avulla saat säilöttyä kaiken haluamasi websisällön omaan henkilökohtaiseen kirjastoosi.
Blogiartikkeliin >>>

Käytä listoja ja avainsanoja henkilökohtaisen Diigo-kirjastosi organisointiin. Jos järjestät kirjastosi johdonmukaisesti, voit säilöä tuhansia linkkejä niin, että ne ovat edelleen helposti löydettävissä.
Blogiartikkeliin >>>

Diigo on yksi suurimmista teknologiaa hyödyntävän opetuksen yhteisöistä. Jos haluat kehittää ammattitaitoasi ja löytää mielenkiintoista web-sisältöä, kannattaa liittyä oman alan ryhmiin.
Blogiartikkeliin >>>

Kannusta opiskelijoita liittymään Diigo-ryhmiin, jotka käsittelevät kurssisi aiheita. Diigo-ryhmät voivat olla avuksi tiedonhaussa ja syventävässä aihepiiriin perehtymisessä.
Blogiartikkeliin >>>

Seuraaminen on hyvä tapa löytää Diigosta mielenkiintoista web-sisältöä. Seuraamisen kohteeksi kannattaa valita henkilöitä, joihin luottaa ja joiden mielenkiinnon kohteita jakaa. Seurattu voi olla vaikkapa ystävä, kurssitoveri tai oman alan asiantuntija.
Blogiartikkeliin >>>

Ohjaa opiskelijat käyttämään Diigon muistiinpanovälineitä. Muistiinpanojen teko helpottaa luetun ymmärtämistä, muistamista ja relevantin tiedon löytämistä. Diigon työkalut voivat jopa auttaa kehittämään uusia, aktiivisempia lukutapoja. Blogiartikkeliin >>>

Diigo on mainio hakukone, joka perustuu paitsi hakualgoritmeihin myös manuaaliseen ihmistyöhön. Diigon ryhmät ja käyttäjät ikäänkuin kuratoivat web-sisältöä ja haku kohdistuu tähän heidän jo valmiiksi suodatettamaansa sisältöön. Kokeile Diigoa Googlen sijaan ja saatat yllättyä! Blogiartikkeliin >>>

Tarkkaile viittausten määrää hakiessasi Diigon yhteisökirjastosta. Rajaa hakutulosten määrää hakemalla uudestaan hakutulosten joukosta tai käyttämällä edistynyttä hakua (advanced search). Blogiartikkeliin >>>

Etsi Diigosta käyttäjiä, joilla on samanlaisia intressejä kuin itselläsi. Heidän kirjastojaan selaamalla saatat löytää paljon hyödyllistä sisältöä. Rakenna itsellesi suosittelijaverkosto lisäämällä nämä käyttäjät henkilökohtaiseen verkostoosi (network), josta käsin voit tehdä uusia hakuja. Blogiartikkeliin >>>

[/spoiler]
[spoiler title=”Diigo – yhteiset muistiinpanot, jakaminen ja yhteistyö” open=”0″ style=”2″]

Diigossa voi paitsi jakaa linkkisisältöä, myös keskustella siitä. Keskustelu tuo uuden ulottuvuuden jakamiseen: opiskelijoiden omat kysymykset, ajatukset ja jatkopohdinnat. Keskustellessaan lähteestä oppilas prosessoi aktiivisesti lukemaansa tietoa, mikä edesauttaa oppimista.
Blogiartikkeliin >>>

Asettakaa yhteiset kriteerit kommentointia varten, jotta siitä olisi mahdollisimman paljon hyötyä ryhmän kannalta. Hyvä kommentti on informatiivinen ja ytimekäs. Esimerkiksi linkkisivun sisällön kuvaus, arviointi tai yhteenveto ovat hyödyllistä tietoa muiden ryhmän jäsenten kannalta.
Blogiartikkeliin >>>

Ohjaa opiskelijat jakamaan Diigossa alleviivaamansa (highlight) sisällöt. Tämä helpottaa muita ryhmän jäseniä löytämään heidän kannaltaan relevantin informaation nopeasti.
Blogiartikkeliin >>>

Ohjaa opiskelijoita käyttämään interaktiivisia muistilappuja kontekstisidonnaiseen keskusteluun ja kommentointia yleisempään linkkejä koskevaan keskusteluun.
Blogiartikkeliin >>>

Luokaa ryhmälle yhteiset pelisäännöt linkkien jakamista varten. Linkkien laadun tulisi olla ratkaisevampaa kuin määrän: avainsanoitettu, osuvasti kuvailtu ja arvioitu linkkisisältö on ryhmän kannalta huomattavasti arvokkaampaa kuin pelkkä linkki ilman sitä kuvailevaa metadataa. Blogiartikkeliin >>>

Arvioi ryhmän taitotaso ja päätä sen pohjalta, käytätkö valmista avainsanalistaa vai annatko oppilaiden rakentaa asiasanoituksen yhdessä. Asiasanoittaminen ryhmässä on haastavaa, mutta opettavaista.
Blogiartikkeliin >>>

Seuraamista voidaan käyttää pienempien verkostojen rakentamiseen oppilaiden välille. Esimerkiksi ryhmätöissä ei ole tarpeen jakaa sisältöjä koko luokan kesken, vaan ainoastaan oman pienryhmän sisällä. Opiskelijat voivat tällöin seurata oman pienryhmänsä jäsenten toimia verkostolehdeltä (Network). Blogiartikkeliin >>>

[/spoiler]