WordPress, blogit ja oppimisympäristön rakentaminen

Yksi hankkeen keskeisistä haasteista oli, miten luoda blogien avulla sellainen oppimisympäristö, jossa vuorovaikutus olisi mahdollisimman vaivatonta. Ongelma blogityöskentelyssä on, että keskustelu hajoaa helposti erillisiksi saarekkeiksi eri blogeihin ja sitä voi olla siksi vaikea seurata.

Hankkeessa kokeiltiin erilaisia ratkaisuja vuorovaikutuksen helpottamiseksi ja blogien yhteen liittämiseksi: tähtimallia, verkostomallia ja tavallista kurssiblogia. Mikään niistä ei ollut kuitenkaan täysin tyydyttävä ratkaisu.

Keväällä 2012 HBC:ssa käynnistyi toinen kehityshanke, jonka käyttöön tilattiin mobiilityöskentelyyn sopiva sosiaalisen median oppimisympäristö Campus 2.0. Oppimisympäristö helpotti olennaisesti työskentelyä integroimalla yhteen paikkaan kaikki keskeiset sosiaalisen median välineet (blogit, wikit, vuorovaikutusseinät, dokumenttien ja median jakamisen jne.). Se ratkaisi monia ongelmia, joita hankkeessa oli todettu: monista sosiaalisen median palveluista kootun ympäristön sirpaleisuus ja sekavuus, ympäristön teknisen rakentamisen vaivalloisuus, palveluehdot ja yksityisyyden hallinta ym. Siksi se otettiin samalla käyttöön myös blogiverkosto-hankkeessa.

Seuraavassa esitellään vaiheittain eri vaihtoehdot, joita hankkeessa kokeiltiin blogien verkostoimiseksi.

Tähtimalli

Jere Majava ehdottaa artikkelissaan ”Henkilökohtaiset weblogit oppimisessa”   opintopäiväkirjablogien linkittämistä ns. ”tähtimallin” mukaisesti. Tällöin luodaan erillinen seurantasivu, joka kerää syötteet jokaisen opiskelijan sekä opettajan kurssiblogista yhteen paikkaan. Seurantasivu antaa keskustelusta kokonaiskuvan ja sen kautta on helpompi navigoida kunkin keskustelijan blogiartikkeleihin.

Seurantasivulle olisi periaatteessa mahdollista kerätä useankin opiskelijaryhmän blogiartikkelit. Tästä olisi ollut se hyöty, että opiskelijat olisivat päässeet osallisiksi muidenkin ryhmien tuotoksista. Ongelmaksi saattaa kuitenkin tällöin nousta keskustelun seuraamisen vaikeutuminen artikkelien määrän kasvaessa. Lisäksi opiskelijoiden yksityisyys voi nousta tässä kynnyskysymykseksi.

Luontevimmaksi todettiin oppimisprosessin jakaminen oman opiskelijaryhmän sisällä, mikä on tuttua opiskelijoille jo normaalista luokkatilanteesta. Tällöin ratkaisu on luoda oma seurantasivu jokaista opiskelijaryhmää varten.

WordPress ja seurantasivun toteutus

Helppo tapa toteuttaa seurantasivu WordPress:illä on käyttää feedWordpress –liitännäistä. FeedWordpress kerää syötteet sille määritetyistä blogeista, muuntaa syötteiden sisällön WordPress –artikkeleiksi ja postittaa artikkelit sivulle. Oletusarvona feedWordpress näyttää koko blogiartikkelin, mikä sekavoittaa uutisvirtaa ja vaikeuttaa keskustelun seuraamista.  Jokainen syöte sisältää linkin alkuperäiseen artikkeliin, joten otsikko ja muutama rivi artikkelista riittää seurantasivulla. Tämän toiminnallisuuden voi toteuttaa helposti ”Limit Size of Posts” liitännäisellä.  Katso esimerkki seurantablogin toteutuksesta täältä.

Kun FeedWordpress on asennettu, siihen lisätään opiskelijoiden blogien rss-syötteet sekä heidän blogikommenttiensa syötteet. Näin on helpointa seurata samanaikaisesti artikkelivirtaa ja niistä käytävää keskustelua.

FeedWordpressin asetuksissa tulee laittaa automaattinen rss-syötteiden päivitys päälle (Feeds & Updates / Update Scheduling  / Updates). Kannattaa harkita, miten usein syötteitä päivitetään: oletusarvoksi annettu 1 tunti on pitkähkö aika, ja vie spontaaniutta keskustelulta. Toisaalta tiuha päivittäminen rasittaa palvelinta. Tästä syystä monet palvelimet estävät automaattisen rss -syötteiden päivittämisen useammin kuin kerran tunnissa.

Käytännössä Suomen Liikemiesten Kauppaopiston palvelinympäristössä päivitystahtia ei voinut asettaa juuri tuntia lyhyemmäksi. Tämä hankaloitti olennaisesti blogikeskustelun käymistä ja teki erityisesti kommenttien seuraamisesta vaikeaa, kun päivitykset eivät tulleet reaaliajassa.

Verkostomalli

Toinen tapa liittää blogeja yhteen on verkostoida opiskelijoiden blogit suoraan toisiinsa RSS-syötteiden avulla. Mitä useampia väyliä opiskelijalla on keskustelun äärelle, sen vaivattomampaa osallistuminen on. Samalla voidaan vertailla, missä tilanteissa opiskelija käyttää seurantasivua ja milloin oman bloginsa RSS-syötettä.

Tässä tapauksessa tekninen ratkaisu on erilainen. FeedWordpress ei toimi opiskelijan omassa blogissa, koska se sotkee hänen omat artikkelinsa tallentamalla vieraita posteja opiskelijan omaan tietokantaan. Luontevampaa on sen sijaan käyttää esimerkiksi ”Simple RSS Feeds Widget” tai Blogroll with RSS feeds –liitännäistä. Niiden avulla opiskelija voi kerätä oman bloginsa sivupalkkiin muiden opiskelijoiden artikkeleiden otsikot RSS-syötteinä. Liitännäinen sijoitetaan sivupalkkiin, jolloin se vie vähän kuvapinta-alaa ja sopii käytettäväksi useimpien WordPress-teemojen kanssa.

Blogien ristiin verkostoimisessa on se hyvä puoli, että opiskelija saa syötteet omaan blogiinsa, eikä hänen välttämättä tarvitse poistua siitä. Ongelma tässä on syötteiden määrä, mikä tekee linkkilistasta vaikeasti navigoitavan. Kun opiskelijoita on 20-30, sivupalkki menee nopeasti tukkoon syötteistä (myös kommenttien rss -syöte pitää tilata, jolloin syötteiden määrä tuplaantuu 40-60:een). Lisäksi laajamittainen rss -syötteiden tilaaminen hidasti  palvelinta.

Kaiken kaikkiaan opiskelijat kokivat seurantasivun kätevämmäksi tavaksi osallistua keskusteluun ja saada siitä kokonaiskuva.  Siksi blogien ristiin verkostoiminen hylättiin.

Kurssiblogi

Perinteisessä kurssiblogissa vuorovaikutus sujui helpoimmin. Kaikki opiskelijat tuottavat tällöin sisältöä samaan blogiin, jonka jäseniä he ovat. Teknisesti ratkaisu on helppo – seurantasivua tai rss -syötteitä ei tarvita. Kommentit saatiin koottua kätevästi vimpainta käyttäen blogin sivupalkkiin.

Kurssiblogin puute on se, että se ei ole opiskelijan ”omaa tilaa”. Opiskelija on blogissa yhtenä jäsenenä muiden joukossa, ja hänellä on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa sen sisältöön. Blogin ulkoasuun tai toimintoihin hän ei voi vaikuttaa mitenkään. Kurssiblogi ei siten tue opiskelijoiden omistajuutta ja omaehtoista työskentelyä, mitkä puolestaan oli hankkeessa todettu keskeisiksi motivaatiotekijöiksi.

Siksi opiskelijoiden omat blogit säilytettiin kurssiblogin rinnalla. Opiskelijat saivat edelleen käyttää omaa blogiaan opintopäiväkirjana tai portfoliona toiveidensa mukaan. Kurssiblogiin palautettiin kaikki kurssin tehtävät ja siellä käytiin niihin liittyvät keskustelut. Opiskelija sai valita näistä omaa harkintaansa käyttäen sen sisällön, mitä halusi julkaista omassa blogissaan. Blogiartikkeleiden kopioiminen blogista toiseen sujui helposti ja nopeasti (leikkaa & liimaa).

Jotkut opiskelijat laittoivat blogiinsa kaiken sisällön, mitä tuottivat kurssilla ja käyttivät sitä henkilökohtaisena digitaalisena ”tietopankkinaan”. Toiset valikoivat tarkemmin, mitä he halusivat blogiinsa laittaa, ja alkoivat työstää siitä kunnianhimoisemmin sähköistä portfoliota. Olennaista oli, että opiskelijoilla säilyi vapaus ja autonomia oman bloginsa suhteen. Tämä heijastui opiskeluun aitona innostuksena (esim. opiskelija tekee bloginsa parissa töitä vapaa-ajallaankin) ja sisäsyntyisenä motivaationa.

Käyttämällä kurssiblogia ja omia blogeja rinnakkain voitiin yhdistää blogityöskentelyn parhaat puolet: blogi opiskelijan omana tilana ja vuorovaikutuksen ja jakamisen välineenä.

Sosiaalisen median oppimisympäristö WordPress:in avulla

WordPress ei ole pelkkä blogialusta, vaan myös maailman suosituin julkaisujärjestelmä, jonka ekosysteemi (yli 20000 lisäosaa ja teemaa) tarjoaa paljon mahdollisuuksia oppimisympäristön rakentamiseen. Kurssiblogin yhteyteen voi liittää WordPress -vimpaimilla ja -lisäosilla muita sosiaalisen median palveluita, kuten hankkeessa käytetyn sosiaalisen kirjainmerkkienjakopalvelu Diigon.

Monipuolisen eri sosiaalisen median palveluita yhdistelevän ympäristön rakentaminen vaatii kuitenkin paljon teknistä osaamista, aikaa ja vaivaa. Ympäristöstä myös muodostuu helposti sirpaleinen – opiskelijat joutuvat käyttämään useita palveluita ja tunnuksia, toimimaan kaupallisten palvelutarjoajien ehtojen mukaan jne. Suurimmalla osalla opettajista ei ole tähän tarvittavia taitoja tai aikaa – suurin osa ajasta tulisi kuitenkin käyttää kurssin substanssiasioihin.

Campus 2.0

Koska täysin tyydyttävää sosiaalisen median kokonaisratkaisua ei löytynyt, Suomen Liikemiesten kauppaopisto päätti tilata oppimisympäristön, joka ratkaisi nämä ongelmat. Sosiaalisen median oppimisympäristö Campus 2.0:ssa kullekin ryhmälle (esim. kurssille) voidaan luoda oma yhteistyötila, johon sisältyvät kaikki keskeiset sosiaalisen median välineet (blogit, wikit, vuorovaikutusseinät, käyttäjien väliset viestit, dokumenttien ja median jakotoiminnot jne.).

Uudessa oppimisympäristössä sosiaalisen median välineistä alettiin saada yhä enemmän hyötyä. Työskentely oli opiskeijoille helpompaa ja nopeampaa ja sisälsi vähemmän ”teknistä säätöä”.

Koska sama ympäristö oli käytössä useammalla kurssilla, sekä opiskelijoiden että opettajien taidot saattoivat kehittyä. Omalla kurssillani riitti enemmän aikaa kurssin substanssiasioille, sillä uusia teknisiä taitoja ja toimintamalleja ei tarvinnut enää erikseen  harjoitella. Opiskelijat olivat jo toisella kurssilla perustaneet Campus 2.0 -profiilin ja ottaneet haltuun toimintoja (esim. linkkien ja mediasisällön jakaminen ryhmässä), joten pääsimme suoraan hyödyntämään heidän uusia taitojaan opiskelussa.

Campus 2.0:ssa jokaiseen ryhmään sisältyy oma (kurssi)blogi. Liittyessään kurssille (kurssin ryhmään) opiskelijat saavat samalla kirjoitusoikeudet ryhmän blogiin. Tämä on yksi askel vähemmän kuin perinteisessä kurssiblogissa, johon opiskelijat on ensin liitettävä jäseniksi.

Lisäksi ympäristö tarjoaa helpon tavan seurata kurssiblogin päivityksiä. Kurssiblogin artikkelit ja kommentit näkyvät reaaliaikaisesti päivittyvässä tapahtumavirrassa ryhmän etusivulla, mikä helpottaa ajan tasalla pysymistä. Tapahtumavirrassa näkyy kaikki muukin toiminta – kurssiwikin muokkaukset, lisätyt dokumentit (esim tehtävänannot), foorumikysymykset jne. Kun opiskelija kirjautuu kurssin ryhmään, hän saa välittömästi yleiskäsityksen siitä, mitä kaikkea ryhmässä on tapahtunut. Myös opettaja pystyy seuraamaan oppijoiden toimintaa vaivatta – klikkaamalla opiskelijan profiilia hän näkee tämän kaikki päivitykset, olipa ne tehty blogiin, wikiin, seinälle tai muuhun integroituun palveluun. Tämä helpottaa merkittävästi arviointia.

Sosiaalisen median käyttöönotto on pitkäaikainen prosessi, johon liittyy paitsi teknisiä ratkaisuja myös uusien teknisten taitojen, oppimisen tapojen ja toimintamallien haltuun ottoa. On sekä opiskelijoille että opettajille huomattavasti helpompaa, jos muutos tapahtuu askelittain ja koko oppilaitoksen tasolla. Tässäkin pilottihankkeessa keskeinen haaste oli käytettävissä oleva aika – oppijoilta vaaditaan lyhyessä ajassa paljon muutoksia. Jotta tässä onnistutaan, teknisen ympäristön tulisi olla mahdollisimman helppo ja intuitiivinen.

Suositus: Tähtimallisen oppimisympäristön rakentaminen ja käyttöönotto vaatii sekä opettajalta että opiskelijoilta paljon aikaa ja vaivaa. Tämä aika on pois kurssin substanssiasioilta. Mitä enemmän sosiaalisen median välineitä ympäristöön on tarkoitus liittää, sitä vaikeampi sitä on hallita. Kannattaakin aloittaa yhdestä välineestä (esim. kurssiblogi) ja sen yksinkertaisesta käytöstä ja edetä vähitellen, kun omat ja opiskelijoiden taidot karttuvat.

Suositus: Yhtenäinen, koko oppilaitoksen laajuinen sosiaalisen median oppimisympäristö helpottaa merkittävästi uusien välineiden käyttöönottoa. Markkinoilla on tähän useita ratkaisuja. Suomen Liikemiesten kauppaopistossa alustaksi valittiin WordPress -pohjainen ratkaisu, koska haluttiin avoimen lähdekoodin ympäristö, joka tarjoaa opiskelijoille pitkällä tähtäimellä paljon mahdollisuuksia (esim. oman yrityksen kotisivujen luominen, näyteportfolion kokoaminen työnhakuun jne.).