Opintopäiväkirjablogin sisällönhallinta: kategoriat, avainsanat ja sivut

Oletusarvoisesti blogeissa sisältö järjestyy kronologisesti niin, että viimeisin artikkeli on sivun ylälaidassa. Opintopäiväkirjatyöskentelyyn tällainen julkaisuajankohdan painottuminen sopii hyvin, ja sen avulla oppilas voi esimerkiksi seurata omaa edistymistään. Kun artikkeleiden määrä kasvaa, navigointi käy kuitenkin nopeasti hankalaksi. Aikaisemmat artikkelit hukkuvat vähitellen uutisvirtaan.

Yksinkertaisin tapa siivota blogin uutisvirtaa on artikkelien katkaisutoiminnon (”read more tag”) käyttö. Käyttäjä arvioi useimmiten pelkän otsikon ja nopean artikkelin vilkaisun perusteella, onko sisältö hänen kannaltaan mielenkiintoista. Siksi artikkelin voi hyvin katkaista esimerkiksi 2-3 ensimmäisen lauseen jälkeen. Päästäkseen lukemaan koko artikkelin, käyttäjän on tällöin klikattava ”lue lisää” -linkkiä. Tämä toimintatapa selkiyttää uutisvirtaa (vrt. sanomalehden etusivu), mutta ei riitä ratkaisemaan runsassisältöisen blogin navigointiongemia. Artikkelien katkaisun ja kronologien järjestyksen rinnalle kannattaakin ottaa kaksi muuta blogeille ominaista sisällön järjestämisen tapaa: kategoriat (categories) ja asiasanat (tags).

Kategoriat ja avainsanat

Oikein käytettynä kategoriat ja avainsanat ovat tehokas tapa järjestää blogiartikeleita niin, että käyttäjän on helppo löytää hakemansa sisältö. Kategorioiden ja avainsanojen käyttö vaatii alussa hieman pohdintaa ja aikaa, mutta pidemmällä aikavälillä se maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Valitettavan usein järjestämistä ei ole pohdittu tarpeeksi, mikä saattaa johtaa hieman kaaoottiseen tilanteeseen. Tavallista on, että esimerkiksi kategorioissa ja avainsanoissa on päällekkäisyyksiä tai avainsanalista on paisunut niin pitkäksi, että siitä on vaikea löytää hakemaansa.

Kategorioiden ja avainsanojen sekoittumista tulisi välttää. Yleinen neuvo on, että kategorioiden tulisi olla yleisempiä käsitteitä kuin avainsanojen. Tällöin kategorioita myös tarvitaan vähemmän kuin avainsanoja, ja ne antavat useampia hakutuloksia. Kategorioita voi olla helpompi ymmärtää, jos niitä vertaa kaikille tuttuihin valikoihin (”drop down menu”). Kategoriat voi ajatella vaikkapa eräänlaiseksi blogisivun alavalikoksi. WordPressissä kategoriat voi myös järjestää samalla tavoin hierarkkisesti kuin valikot ja ne voi jopa lisätä osaksi valikkoja.

”Kategoriat” ei käsitteenä ole ihmisille yhtä selkeä kuin ”aiheet” tai ”aihepiirit”. Itse nimeänkin kategoriat -vimpaimen useimmiten uudestaan jollakin kuvaavammalla termillä.

Yleensä suositellaan, että avainsanat olisivat kategorioita erityisempiä, jolloin niitä kertyy myös enemmän. Yleinen suositus on, että avainsanoja käytettäisiin noin 2-4 / artikkeli. Avainsanoja voi lisätä niiden omassa paneelissa, mutta käytännössä helpointa on tehdä se artikkelin muokkaimessa (post editor). Kun artikkeli on valmis julkaistavaksi, kannattaa lukea se vielä kerran ajatuksella ja poimia samalla sen sisällöstä keskeisimpiä käsitteitä avainsanoiksi. Yleensä avainsanaksi sopiva sana esiintyy heti otsikossa tai useita kertoja leipätekstissä. Toisinaan kuvaava avainsana pitää erikseen keksiä, jotta se kiteyttäisi paremmin tekstin sisältöä.

Navigoinnin selkeyden kannalta on suotavaa, että asiasanalista ei kasva liian pitkäksi. Siksi kannattaa aina ensin tarkistaa, mitä avainsanoja on käytetty aikaisemmin ja käyttää samoja asiasanoja, mikäli ne kuvaavat artikkelia. Uusi avainsana kannattaa lisätä vasta silloin, jos aikaisemmista ei löydy sopivia kandidaatteja.

Usein avainsanoitusta ja kategorioita näkee käytettävän päällekkäin niin, että kummatkin sisältävät samoja hakusanoja, synonyymejä tai merkitykseltään lähellä toisiaan olevia sanoja. Tämä on käyttäjän kannalta turhaa toistoa, joka tekee navigoinnista lähinnä sekavampaa. Toiston välttämiseksi on hyvä pohtia avainsanoja ja kategorioita lisätessä sitä, voiko kuvitella käyttävänsä samaa sanaa tulevaisuudessa jonkin muun artikkelin yhteydessä.

Navigoinnin suunnittelu käytännössä

Blogin kirjoittamisen alkuvaiheessa ei välttämättä aina osaa ennustaa, mitkä sanat lopulta tulevat toimimaan avainsanoina. Usein jossain vaiheessa tuleekin vastaan tilanne, että avainsanoitusta ja kategorioita on muutettava, jotta navigointi selkiytyisi. Tämä ei ole mikään ongelma – kategoria- tai avainsanapaneelissa voi tehdä tarvittavat muutokset. Tavallista on, että vanhoja avainsanoja joutuu karsimaan ja korvaamaan sellaisilla, jotka kuvaavat useiden artikkeleiden sisältöä ennemmin kuin vain yhden. Aikaa prosessiin voi joutua jonkin verran uhraamaan, riippuen blogin sisällön määrästä. Jos muokkausprosessin jättää tekemättä, on olemassa vaara, että navigointi leviää uuden sisällön myötä yhä sekavammaksi.

Kategoriat ja avainsanat voi myös ajatella toisistaan riippumattomiksi navigointijärjestelmiksi. Tällöin kategorioita voi käyttää esimerkiksi artikkeleiden mediatyypin erotteluun (teksti, kuva, ääni, video) tai portfolion yhteydessä eri osaamisen alueidensa erotteluun (web design, print design, valokuvaus, multimedia). Avainsanoja voi käyttää edelleen normaalisti artikkelien sisällön temaattiseen kuvaamiseen.

Kahteen navigointijärjestelmään perustuva systeemi on hyödyllinen myös opiskelujen yhteydessä. Jos opintopäiväkirjablogia tai portfoliota on tarkoitus käyttää useammalla kurssilla, tarvitaan jokin keino, jolla erotella eri kurssien tehtävät toisistaan. Kategoriat sopii tähän tarkoitukseen hyvin. Kun opiskelija lisää blogiinsa uuden kurssin sisältöä, hän voi samassa yhteydessä luoda kategorian kurssia varten (esim. ”Organisaation tiedon julkaiseminen”, ”Viestintä”, ”Multimediatuotanto” jne.). Tällöin kyseisen kurssin opettajan on helppo löytää kurssiin liittyvät blogitehtävät. Kategoriat kannattaa tässä tapauksessa nimetä kuvaavammin, esimerkiksi termillä ”kurssit”. Vaikka kategoriat on uhrattu kurssikohtaiseen navigointiin, asiasanoja voidaan edelleen käyttää normaalisti artikkelien sisällön kuvaamiseen.

Staattiset sivut

Uutisvirtamaisen blogisivun (posts) lisäksi WordPressissä voidaan käyttää staattisia sivuja (pages). Sivujen välinen navigointi tapahtuu valikon avulla. Sivut sopivat luontevimmin pysyvän, harvoin muokattavan ja tärkeän sisällön esittämiseen. Esimerkiksi yhteystiedot, oma esittely ja muu keskeinen tieto kannattaa laittaa omille sivuilleen. Yksi perustelu tälle on se, että keskivertokäyttäjälle valikkoon perustuva navigointi on kaikkein tutuinta ja siihen turvaudutaan ensisijaisesti. Sijoittamalla tiedon näkyvästi omalle sivulleen voi siis yrittää varmistaa tiedon löytymisen.

Sivut eivät sisälly uutissyötteisiin, minkä vuoksi ne eivät sovellu minkään sellaisen sisällön julkaisuun, jonka on tarkoitus näkyä blogiverkostossa. Opintopäiväkirjablogissa sisältö julkaistaankin aina artikkeleina, ei sivuina.

Hyviä käytäntöjä

Opiskelijat on hyvä ohjata kategorioiden, avainsanojen ja sivujen johdonmukaiseen käyttöön, jotta heidän bloginsa säilyisivät helposti navigoitavina. Tehtävänannoissa kannattaa erikseen mainita, että jokainen blogiartikkeli tulee katkaista (”read more tag”) ja avainsanoittaa. Järjestyksen ylläpito on tärkeää paitsi opiskelijan itsensä kannalta, myös opettajien kannalta.

Suositus: Ohjaa opiskelijat kurssin alussa kategorioiden, avainsanojen ja sivujen johdonmukaiseen käyttöön ja huolehtimaan siitä, että heidän sivustonsa säilyy helposti navigoitavana. Tähän uhrattu aika maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin myöhemmin, kun sisältöä kertyy blogeihin enemmän.

Suositus: Jos opintopäiväkirjablogia / portfoliota on tarkoitus käyttää useamman kurssin yhteydessä, sovi opiskelijoiden kanssa jokin tapa, joilla he erottavat kurssien tehtävät toisistaan. Kategorioihin perustuva navigointi sopii hyvin tähän tarkoitukseen.