Facebookin käyttökokemuksia

Taustaa

Facebook on nykyään todella monelle se väline, jolla pidetään yhteyksiä kavereihin, sukulaisiin ja tuttuihin. Varsinkin monelle nuorelle se näyttää olevan elinehto. Et ole olemassa, jollet ole Facebookissa. Kuulun itsekin vapaa-aikanani Facebook-käyttäjiin.

Olen työssäni tietojenkäsittelyn opettajana huomioinut monen opiskelijan tarpeen tarkastella Facebook-tiliään useasti oppituntien aikana. Kaiken muun lisäksi he keskustelevat luokassa saamistaan tehtävistä tai muuten oppitunnista luokan oppilaiden kesken Facebookissa. Tämä on mahdollista, sillä opiskelu tapahtuu tietokoneilla.

Ajatuksenani oli hyödyntää oppilaiden jo muutenkin käyttämää palvelua opetuksessa ja ohjauksessa. Tarkoituksenani oli saavuttaa myös ne opiskelijat, joita ei välttämättä näy aina luokassa, ja saada tiedot välitettyä nopeasti. En lähtenyt tekemään mitään mullistavaa, vaan vain kokeilemaan uutta kanavaa olla yhteydessä opiskelijoihin.

 

Ryhmänohjaajan työkalu

Ensimmäisenä loin itselleni uuden identiteetin Facebook-palveluun, sillä en halunnut toimia työasioissa vapaa-ajan identiteetilläni. Loin palveluun toimijaksi Lehtori Peuralinnan.

Perustin ryhmän Facebookiin omaa ryhmänohjausryhmääni varten.

Oppitunnillani esittelin oppilaille tämän ryhmän, pyysin heitä etsimään ryhmän Facebookista ja pyytämään pääsyä ryhmään. Tein ryhmästä suljetun, sillä tarkoituksenani oli jakaa vain opintoihin ja vain tälle ryhmälle kuuluvaa tietoa. Suurimmalla osalla opiskelijoista oli jo Facebook-tunnus. Muutamalla opiskelijalla ei ollut omaa tunnusta valmiina ja heitä ohjeistin tekemään tätä opiskelua varten tunnuksen. Oppilaat tekivät tunnukset samalla tyylillä kuin olin tehnyt oman opettajan tunnukseni eli ”Opiskelija Sukunimi”.

Misään vaiheessa en pyytänyt oppilaita Lehtori Peuralinnan kavereiksi, mutta osa pyysi Lehtoria kaveriksi ja olen hyväksynyt kaveripyynnöt. Lehtorina en kuitenkaan kirjoita mitään vapaa-aikaani liittyvää. Tosin näen nyt joidenkin opiskelijoiden vapaa-ajan toimintaa päivityksinä. Opiskelijoiden ei siis tarvitse olla kavereita Facebookissa keskenään, vaan vain liittyä ryhmään.

Kukaan tämän aloittavan ryhmän opiskelijoista ei valittanut siitä, että nyt opiskelu yhdistyy inhotavasti vapaa-aikaankin, vaan olivat innoissaan siitä, että koulussakin on siis Facebook käytössä.

Ryhmänohjaukseen liittyvä ryhmäni Facebookissa on nyt ollut käytössä 1,5 vuotta. Aloitin ryhmään kirjoittamisen kysymällä jotain tuntiin liittyvää. Aika moni vastasi spontaanisti jotain lyhyttä. Opiskelijat löysivät nopeasti ryhmäkeskustelumahdollisuuden. He eivät vain huomanneet, että myös minä voin seurata keskusteluja ennen kuin kommentoin jotain saadakseni heidät tekemään taas opiskeluhommia. Opiskelijat keskustelivat silti opiskelujen alussa usein tuolla ryhmäkeskustelussa, vaikka tiesivät minunkin näkevän ne. Tarjosin siis koulun puolesta virtuaalialustan, jolla saattoi kommunikoida omassa ryhmässä.

Yksi opiskelija piirsi spontaanisti tunnuksen ryhmälle. Lisäsimme sen ryhmän kuvaksi ja kaikki tietenkin tykkäsivät asiasta.

Opiskelujen alussa ryhmänohjaajalla on paljon tiedotettavaa erilaisista tapahtumista ja valinnoista. Laitoin kaikki tiedotteet myös Facebook-ryhmään. Siellä ne olivat jatkuvasti nähtävillä. Laitoin sinne myös kaikkien HOPS-keskustelujen ajat.

Ryhmänohjaukseen liittyvään ryhmääni Facebookissa alkoi tulla myös ilmoituksia opiskeluun liittyvistä asioista opiskelijoilta itseltään. He kertoivat muille opiskelumateriaaleista ja opettajien viesteistä, oppituntien järjestelyistä jne.

Opikelijat huomasivat myös, että he voivat tätä kautta kysyä kaikkea opiskeluun liittyvää. Oppilaiden kysymyksiin ovat sitten vastanneet muut opiskelijat ja minäkin. Kysymyksiä on tullut koulun vapaapäivistä, lomista, koulukuvauksesta, työssäoppimisesta, monelta koulu alkaa, mitä läksyy mistäkin, mistä saa opiskelijakortin, mitä teen kun hävitin safkakortin jne.

Opiskelijat ovat olleet suht’ asiallisia kirjoitellessaan ryhmään. Tämä on heistä ilmeisesti kuitenkin hieman koulun ulkopuolella oleva juttu. Se näkyy esimerkiksi siinä, kuinka he keskustelivat ennen toisen lukuvuoden alkamista tapaamisesta vapaa-ajalla eli sopivat illanvieton. Itse olen kuitenkin aina informoinut vain kouluasiaa ja vastannut kouluun liittyviin kysymyksiin ja kommentteihin. Ryhmäni opiskelijat ovat myös lähetelleet minulle yksityisiä, muille näkymättömiä, viestejä Facebookissa. Olen myös itse lähetellyt heille Facebook-viestejä opiskeluasioista. Varsinkin silloin käytän Facebookia, jos opiskelija ei vastaa tärkeään sähköpostiin. Olen näin saanut muutaman kerran opiskelijaan yhteyden.

Esittelin Facebook-ryhmän myös opiskelijoiden vanhemmille vanhempainillassa. Paikalla olijat antoivat siitä hyvää palautetta. Ehdotin myös omaa ryhmää vanhemmille ja perustimme sellaisen. Siihen tuli kuitenkin vain yksi ainoa osallistuja minun lisäkseni. Vanhemmille ei ole ollut mitään yhteistä tiedoitettavaa, jota olisin voinut laittaa ryhmään näkyviin. Kukaan vanhemmista ei myöskään ole ollut minuun yhteydessä Facebookin kautta, vaikka tietävät Facebook-identiteettini. Toisaalta en ole mainostanut Facebook-mahdollisuutta sähköpostilla jälkikäteen.

 

Opintojakson opettajan työkalu

Halusin myös kokeilla, olisiko Facebook-ryhmästä hyötyä, kun opetan ohjelmointia ja tietokantoja kahdelle eri ryhmälle. Tein yhden ryhmän tietokantoja opiskeleville opiskelijoille, jotka opiskelevat monimuotoisesti ohjauksessani 3 ov:n verran.. Tein ryhmän myös ohjelmoinnin ryhmälle, joita opetin 9 opintoviikon verran.

Kummankin ryhmän opiskeltavat aiheet ja materiaalit jaoin Moodle-oppimisympäristön kautta. Facebookin osaksi jäi vain yleisten asioiden ilmoittelu. Nämä opiskelijaryhmät eivät innostuneet käyttämään perustamiani Facebook-ryhmiä. Monimuotoryhmältä tuli pari opiskeluun liittyvää kysymystä, joihin vastasin itse. Toiselta ryhmältä ei tullut yhtään kysymystä tai yhteydenottoa. Opiskelijat kyselivät yksityisillä viesteillä muutaman kysymyksen. Yksi opiskelija palautti harjoitustehtävänsä Facebookin kautta.

 

Yhteydenpito työssäoppijoihin

Datanomiksi opiskeleville opiskelijoille kuuluu opintoihin kaksi työssäoppimisjaksoa, joista ensimmäinen 6 viikon miitainen jakso on toisen opiskeluvuoden puolivälissä. Toinen työssäoppimisjakso on opintojen loppuvaiheessa ja se kestää yhden lukukauden. Perustin oman Facebook-ryhmän yhdelle ensimmäisen vaiheen työssäoppimiseen lähtevälle ryhmälle. Tähän ryhmään kuului todella paljon sellaisia opiskelijoita, jotka eivät käyttäneet muuten Facebookia ja he tekivätkin itselleen tunnuksen Facebookiin ohjaustani varten.

Laitoin työssäoppimiseen liittyvää infoa ryhmään, mutta kukaan ei oikein kommentoinut. Kommentteja tuli lähinnä yhdeltä opiskeijalta, joka oli muutenkin aktiivinen.

 

Johtopäätökset

Mielestäni se, että otin toisen identiteetin koulutöiden hoitoon, oli todella hyvä ratkaisu. Näin oppilaatkin ymmärtävät paremmin, että toimin Facebookissa opettajan roolissa enkä yksityishenkilönä. En ole ottanut oppilaita oman vapaa-ajan Facebook-tunnukseni ystäviksi.

Valmiiksi Facebookia käyttävien oppilaiden kanssa Facebook toimii hyvin tiedoitukseen ja opiskelijoiden kanssa yhteydenpitoon. Jos opiskelija ei käytä Facebookia omiin tarpeisiinsa ja hän joutuu tekemään profiilinsa vain koulua varten, ei hän juurikaan seuraa Facebookin ilmoituksia. Myös opettajan oma aktiivisuus vaikuttaa asiaan. Kun oppilaat huomaavat opettajan vastaavan kysymyksiin ja laittavan informaatiota ryhmälle, he kokevat tämän yhteydenottotavan tehokkaaksi.

Ryhmänohjaajan työkaluna Facebook toimii mielestäni hyvin. Tiedotettavaa on  paljon ja tiedotteet pysyvät hyvässä järjestyksessä yhdessä paikassa. Ryhmänohjaus on kestoltaan pitkäaikaista ja ohjaustunteja on harvakseltaan. Opiskelijat uskaltavat lähestyä opettajaa hyvin myös Facebookissa, koska tuntevat ryhmänohjaajansa alun opetustunneilta. Facebook madaltaa oppilaiden kynnystä kysellä kaiken maailman asioita opettajalta, sillä väline on suurimmalle osalle tuttu ja he pitävät sitä vähemmän formaalina lähestymistapana.

Opettajan perustama Facebook-ryhmä tuo oppilaille virtuaalitilan, jossa ryhmäytyä. Opiskelijaryhmä voi luoda tietenkin omiakin ryhmiä Facebookiin, mutta kaikki opiskelijaryhmät eivät ole opintojen alussa niin aktiivisia, että perustaisivat sellaisen itsenäisesti. Koko opiskelijaryhmä saattaa olla myös niin heterogeeninen, etteivät he halua tehdä sellaista.

Tavallisen opinnon opettamiseen Facebook-ryhmän perustaminen ei anna mielestäni lisäarvoa ainakaan käyttämilläni tavoilla. Lisätiedottamisen tarvetta on hyvin vähän, kun oppitunteja on paljon ja opiskelijoita näkee viikoittain. Opetuksessa on lisäksi käytössä opetusalusta Moodle, jonne kurssin asiat kerätään. Oppilaiden on kuitenkin hyvä tietää, että minulla on Facebook-identiteetti, johon voi ottaa yhteyttä tarvittaessa. Ryhmän perustamiselle voisi olla se peruste, että silloin oppilaat ainakin löytäisivät identiteettini ja voisivat helposti olla halutessaan yhteydessä Facebookin kautta.

Ensimmäisen vaiheen työssäoppimisen ryhmäni kanssa Facebook ei toiminut. Osa syy oli se, että osa oppilaista oli työssä, jossa ei päässyt koneelle ja se, että heistä osa ei käyttänyt Facebookia muutenkaan. Toisen vaiheen työssäoppimisessa Facebookista saattaisi olla enemmänkin hyötyä, mutta minulla ei ole ollut sellaista ryhmää ohjattavanani. Toinen työssäoppiminen on ajallisesti niin paljon pidempi ja kysyttävää ja kommentoitavaa varmasti riittäisi enemmän.