Diigo jakamisen ja yhteistyön alustana

Opetuksen kannalta erityisen kiinnostavia ovat Diigon tarjoamat yhteistyömahdollisuudet. Diigon avulla opiskelijat voivat 1) jakaa websisältöjä keskenään, 2) keskustella jakamastaan sisällöstä, 3) tehdä yhteisiä muistiinpanoja ja 4) seurata muiden Diigon ryhmien/käyttäjien jakamaa sisältöä. 

Ryhmät jakamisen keskuksena

Tärkein jakamisen ja yhteistyön keskus Diigossa on opiskelijoiden oma ryhmä (group). Diigossa ryhmä voidaan ajatella jaetuksi kirjastoksi, johon jokainen ryhmän jäsen voi lisätä linkkisisältöä, kommentteja tai muistiinpanoja. Opetuskäyttöä varten Diigossa on mahdollista perustaa erityisiä luokkaryhmiä (group for my class), joiden jäseniä ja sisältöä opettaja pystyy hallinnoimaan. Ryhmän valvonta tapahtuu opettajan hallintapaneelissa (teacher console), joka on käytössä vain Diigon opetustileillä.

Linkkien jakamisesta on monia hyötyjä. Ensinnäkin opiskelijat säästävät aikaa ja vaivaa, kun kaikkien opiskelijoiden tiedonhaun tulokset saadaan koko ryhmän käyttöön. Toiseksi opiskelijat tutustuvat jakamisprosessissa välttämättä useampiin lähteisiin kuin yksin työskennellessään, ja voivat siten vertailla eri lähteitä ja valita omalta kannaltaan sopivimmat.

Internet on moniääninen media, joka pursuaa erilaisia näkökulmia, lähestymistapoja ja ratkaisumalleja, olipa aihe mikä tahansa. Erilaisten ajattelutapojen kohtaaminen auttaa opiskelijoita kehittämään omaa ajatteluaan.  Jos kaikki luokan opiskelijat osallistuvat jakamiseen aktiivisesti, Diigo-ryhmästä voi kehittyä tehokas opiskelun lähdemateriaaleja ja näihin liittyvää keskustelua kokoava keskus.

Ryhmän tavoite

Yleensä Diigossa ryhmät nimetään yhteisen tavoitteen mukaisesti (esim. ”Future of Learning”, ”Social Media Research”, ”Web Development & Design”). Tavoite auttaa suuntaamaan ryhmän toimintaa niin, ettei linkkikirjastosta muodostu epämääräistä ”sillisalaattia”. Ryhmän nimeäminen ja tavoite on usein luonteva johtaa kurssin tavoitteista.  Siinä tapauksessa, että suunnittelee käyttävänsä Diigoa useammalla kurssilla, kannattaa harkita uuden ryhmän perustamista kutakin kurssia varten (elleivät kurssien tavoitteet ja aihepiiri ole yhteneviä).

Omalla kurssillani käsiteltiin laajasti digijulkaisemisen eri osa-alueita: sosiaalisen median työkalut, blogit/Wordpress, HTML/CSS, verkkosisällöntuotanto ja web-design. Jokaiseen aiheeseen liittyi tiedonhakua, ja Diigoa käytettiin tällöin sisältöjen jakamisessa. Jaetun materiaalin diversiteetin vuoksi sen järjestämiskäytännöt nousivat ensiarvoisen tärkeiksi. Tästä aiheesta enemmän omassa artikkelissaan.

Opetin viittä rinnakkaista opiskelijaryhmää, ja loin oman Diigo-ryhmän kutakin luokkaa varten. Kaikille luokille yhteisen Diigo-ryhmän perustaminen olisi ollut myös mahdollista. Tässä olisi ollut se hyvä puoli, että opiskelijat olisivat päässeet osallisiksi kaikkien luokkien jakamasta linkkisisällöstä. Päädyin kuitenkin perustamaan erilliset ryhmät, sillä linkkisisällön hallitseminen yli sadan opiskelijan ryhmässä olisi käynyt haastavaksi.

Opiskelijoiden on myös luontevampaa keskustella Diigossa, mikäli ryhmän koko on pieni. Keskustelun rimaa madaltaa se, että opiskelijat tuntevat toisensa myös Diigo-ympäristön ulkopuolella.

Vimpaimet

Diigo tarjoaa valmiita vimpaimia (Group Widgets), joilla ryhmän jakamaa sisältöä voi julkaista muilla sivustoilla. Group Linkroll -vimpain näyttää viimeisimmät ryhmään lisätyt linkit ja sen avulla Diigo voidaan näppärästi integroida kurssiblogin tai seurantasivun yhteyteen. Tällön opiskelijat voivat seurata yhdestä paikasta sekä blogikeskustelua että linkkien jakoa, mikä helpottaa työskentelyä.

Suositus: Perusta kurssillesi oma ryhmä Diigoon web-sivujen jakamista varten. Diigo-ryhmä on tehokas opiskelun lähdemateriaaleja ja siihen liittyvää keskustelua kokoava keskus.

Suositus: Pohdi mikä on perustamasi ryhmän tavoite ja nimeä se sen mukaisesti. Kurssin nimi sopii usein myös ryhmän nimeksi/tehtäväksi. Liian lavea tehtävä voi johtaa hajanaiseen linkkisisältöön, josta on vaikea löytää hakemaansa.

Suositus: Voit integroida Diigon osaksi muuta oppimisympäristöä lisäämällä kurssiblogiisi tai seurantasivulle Diigon Linkroll-vimpaimen, josta näkyy viimeisin Diigossa jaettu sisältö.

Lähteisiin liittyvä keskustelu

Diigo tarjoaa mainiot välineet lähteisiin liittyvään keskusteluun. Diigossa voi kommentoida linkkisisältöä, tehdä sivuille korostuksia (highlight) ja lisätä interaktiivisia muistiinpanoja (sticky notes).  Käsittelen ensin Diigon kommentointitoimintoja.

Kaikki ryhmän jäsenet voivat kommentoida jaettua sisältöä. Kommentointitoimintoa voidaan käyttää kaikkeen lähteeseen liittyvään keskusteluun: opiskelijat voivat esittää lähteeseen liittyviä kysymyksiä, sen lukemisesta nousevia ajatuksia, arvioita lähteen luotettavuudesta, kuvauksia lähteen keskeisestä sisällöstä jne. On kätevää, että lähteeseen liittyvä keskustelu saadaan linkin yhteyteen, koska sen avulla ryhmän jäsenet voivat arvioida, löytyykö sivustolta heitä kiinnostavaa sisältöä.

Omalla kurssillani jätin tehtävänannoissa opiskelijoille valinnan varaa kysymyksen valinnan, käsittelytavan ja näkökulman suhteen. Kaikki jaettu linkkisisältö ei siten välttämättä koskenut kunkin opiskelijan erityistä tutkimusongelmaa. Tällöin linkkien kuvaukset (description), arviot ja luonnehdinnat auttoivat löytämään olennaisen tiedon.

Linkkisisällön kommentointiin kannattaa luoda yhteiset kriteerit. Informaatiosisällöltään köyhät  kommentit (”jee, löysin hyvän sivun!”) lähinnä vain sotkevat linkkilistan navigointia. Yksinkertaisimmillaan kriteeri voi olla vaikka: ”kommentoi vain, jos uskot, että kommentistasi voi olla apua ryhmälle”. Apua voi olla esimerkiksi linkkiin liittyvistä kuvauksista, arvioista, yhteenvedoista, tarkentavista kysymyksistä ja omista ajatuksista (esim. ”Tässä WordPress -teema, joka sopii ominaisuuksiensa puolesta hyvin portfoliokäyttöön. Teema tarjoaa useita eri portfoliosivun esitystapoja (4) ja se on helppo räätälöidä omiin tarkoituksiin shortcode -koodinpätkien avulla”).

Suositus: Diigossa voi paitsi jakaa linkkisisältöä, myös keskustella siitä. Keskustelu tuo uuden ulottuvuuden jakamiseen: opiskelijoiden omat kysymykset, ajatukset ja jatkopohdinnat. Keskustellessaan lähteestä oppilas prosessoi aktiivisesti lukemaansa tietoa, mikä edesauttaa oppimista.

Suositus: Luokaa yhteiset kriteerit kommentointia varten, jotta siitä olisi mahdollisimman paljon hyötyä ryhmän kannalta. Hyvä kommentti on informatiivinen ja ytimekäs. Esimerkiksi linkkisivun sisällön kuvaus, arviointi tai yhteenveto ovat hyödyllistä tietoa muiden ryhmän jäsenten kannalta.

Yhteiset muistiinpanot

Diigon työkaluilla voidaan tehdä viitatuille sivuille korostuksia (highlight) ja interaktiivisia muistiinpanoja (sticky notes).  Sivulle tehdyt korostukset ja muistiinpanot ovat näkyvissä kaikille ryhmän jäsenille, mikäli näin määritetään kirjainmerkin jakoasetuksissa (share to a group).

Diigon korostuksia voi verrata alleviivauksiin ja niitä voi käyttää olennaisen sisällön merkitsemiseen sivulla. Kun korostukset jakaa muiden ryhmän jäsenten kanssa, on heidänkin helpompi löytää keskeinen sisältö. Korostus näkyy ryhmän kirjastossa linkin yhteydessä, joten se voi myös auttaa muita ryhmän jäseniä arvioimaan nopeasti, sisältääkö linkki heidän kannaltaan relevanttia tietoa.

Tosin kaikille opiskelijoille eivät olennaiset asiat artikkelissa ole samoja kuin alkuperäiselle merkinnän tekijälle. Tämä ei ole mikään ongelma: mikäli korostuksia ei halua nähdä, voi jättää vain Diigolet sovelman käynnistämättä sivulla.

Myös muistiinpanot voi jakaa Diigossa ryhmän kesken. Jaetut muistiinpanot ovat interaktiiviisia, eli toisen opiskelijan muistiinpanoja voi kommentoida. Koska muistiinpanot näkyvät asiayhteydessään alkuperäisellä sivulla, niiden avulla voi helposti keskustella tietystä lähdeartikkelin kohdasta. Tällöin  linkkiin liittyviä kommenteja voidaan käyttää yleisenä keskustelukanavana ja muistiinpanoja erityisenä, kontekstisidonnaisena kommunikointikeinona.

Suositus: Ohjaa opiskelijat jakamaan Diigossa alleviivaamansa (highlight) sisällöt. Tämä helpottaa muita ryhmän jäseniä löytämään heidän kannaltaan relevantin informaation nopeasti.

Suositus: Ohjaa opiskelijoita käyttämään interaktiivisia muistilappuja kontekstisidonnaiseen keskusteluun ja kommentointia yleisempään linkkejä koskevaan keskusteluun.

Muiden ryhmien seuraaminen

Diigon avulla voi myös seurata muiden Diigon ryhmien jakamaa sisältöä (edellyttäen, että ne on määritetty julkisiksi ryhmiksi). Käyttäjä voi liittyä erilaisiin avoimiin ryhmiin, jotka jakavat eri kiinnostuksen kohteisiin (esim. ”web 2.0”, ”WordPress” ”web design” jne.) liittyviä sisältöjä. Diigo-ryhmien seuraaminen on hyvä tapa pysyä ajan tasalla ja löytää itseään kiinnostavaa websisältöä. Ryhmän rss-syötteen voi halutessaan tilata uutistenlukijaansa tai sähköpostiinsa. Sen voi myös laittaa esille blogiinsa vimpaimen avulla (Group Widgets / Linkroll Widget).

Opettajan kannattaa harkita liittymistä web-pohjaista opetustyötä tukeviin ryhmiin, kuten ”Diigo in Education”, ”Teaching and Learning with Web 2.0”, ”Web Tools for Educators” ja ”Learning with Computers”. Diigo on yksi aktiivisimmista teknologian opetuskäyttöä käsittelevistä foorumeista, ja se kokoaa yhteen aiheesta kiinnostuneita ihmisiä, alan ammattilaisia ja näiden jakamaa linkkisisältöä. Diigon ryhmiä seuraamalla on helpointa löytää alan viimeisimmät uutiset ja keskeiset artikkelit. Siten Diigon ryhmät voivat olla merkittävä resurssi opettajan oman ammattiosaamisen kehittämisessä.

Myös opiskelijoita voi kannustaa etsimään opiskeluunsa ja henkilökohtaisiin mielenkiinnon kohteisiinsa liittyviä ryhmiä. Kurssin sisältöihin liittyvät ryhmät ovat erityisen hyödyllisiä, ja opiskelijoita voi kehottaa liittymään niihin. Esimerkiksi omalla kurssillani työskenneltiin WordPress-ympäristössä, ja Diigon WordPressiin liittyvät ryhmät olivat suureksi avuksi opiskelijoiden tiedonhaussa.

Suositus: Diigo on yksi suurimmista teknologiaa hyödyntävän opetuksen yhteisöistä. Jos haluat kehittää ammattitaitoasi ja löytää mielenkiintoista web-sisältöä, kannattaa liittyä oman alan ryhmiin.

Suositus: Kannusta opiskelijoita liittymään Diigo-ryhmiin, jotka käsittelevät kurssisi aiheita. Diigo-ryhmät voivat olla avuksi tiedonhaussa ja syventävässä aihepiiriin perehtymisessä.

Käyttäjien seuraaminen

Ryhmien lisäksi Diigon käyttäjät voivat seurata (follow) toisia käyttäjiä. Jos huomaa, että joku käyttäjä toistuvasti jakaa itseä kiinnostavaa sisältöä esimerkiksi jonkin ryhmän kautta, voi olla hyvä idea alkaa seuraamaan häntä. On mahdollista, että myös käyttäjän tulevat kirjainmerkkien lisäykset kiinnostavat itseä.

Seuraamisen kohteeksi kannattaa valita henkilöitä, joihin luottaa ja joiden kanssa jakaa samoja kiinostuksen kohteita. Tästä syystä hyviä kandidaatteja seurattaviksi ovat esimerkiksi opiskelutoverit, ystävät ja alan asiantuntijat.

Verkosto

Kaikista seurattavista rakentuu käyttäjän verkosto. Diigon verkostolehdellä (network) käyttäjä näkee kaikkien niiden henkilöiden jakaman sisällön, jotka kuuluvat hänen verkostoonsa (ryhmät, seuratut henkilöt).

Seuraamisesta voi olla hyötyä esimerkiksi ryhmätöitä tehtäessä, jolloin on tarpeen rajata jakaminen pienryhmien sisälle. Opiskelija voi valita seurattaviksi pienryhmänsä jäsenet ja seurata verkostolehdeltä heidän toimiaan.

Perustettaessa ryhmiä opetustilin hallintapaneelin kautta (Teacher Console) opettaja asetetaan automaattisesti seuraamaan oppilaita, joten verkostolehdeltä opettaja voi kätevästi seurata kaikkien opiskelijoidensa jakamaa sisältöä.

Käytännössä seuraaminen tapahtuu niin, että käyttäjä avaa sen käyttäjän profiilin, jota haluaa seurata (esim. ryhmässä jaetun linkin tietojen kautta), ja klikkaa ”follow me”. Seuraaminen edellyttää, että henkilö on määritellyt profiilinsa avoimeksi. Jos käyttäjä haluaa suojella yksityisyyttään, hän voi estää seuraamisen asettamalla profiilinsa ja kirjastoon lisäämänsä sisällön yksityiseksi.

Suositus: Seuraaminen on hyvä tapa löytää Diigosta mielenkiintoista web-sisältöä. Seuraamisen kohteeksi kannattaa valita henkilöitä, joihin luottaa ja joiden mielenkiinnon kohteita jakaa. Seurattu voi olla vaikkapa ystävä, kurssitoveri tai oman alan asiantuntija.

Suositus: Seuraamista voidaan käyttää pienempien verkostojen rakentamiseen oppilaiden välille. Esimerkiksi ryhmätöissä ei ole tarpeen jakaa sisältöjä koko luokan kesken, vaan ainoastaan oman pienryhmän sisällä. Oppilaat voivat tällöin seurata oman pienryhmänsä jäsenten toimia verkostolehdeltä (Network).

Linkkisisällön jakaminen ja tehtävänannot

Jakaminen sinänsä ei välttämättä vielä johda yhteistyöhön. Varsinkin aluksi, kun linkkien jakamisen käytäntöä harjoiteltiin, moni ei hyödyntänyt mitenkään muiden jakamaa sisältöä.  Siksi kokeilin ohjata vastavuoroisuuteen sisällyttämällä tehtävänantoihin ohjeen ”jaa vähintään yksi linkki ja käytä työssäsi vähintään yhtä jonkun muun jakamaa linkkiä”. Tämä toimi hyvin. Tietoisuus siitä, että joku todella tulee käyttämään jaettua linkkiä, nosti myös jaetun sisällön tasoa.

Suositus: Kokeile sisällyttää tehtävänantoihin selkeä ohje, joka ohjaa vastavuoroisuuteen (esim. ”jaa vähintään yksi linkki ja käytä työssäsi vähintään yhtä jonkun muun jakamaa linkkiä.”)