Blogit opetuksessa – johdanto

Blogit voivat olla erinomainen ja monipuolinen opetusväline, mikäli niiden käyttöä on pohdittu koko oppimisprosessin kannalta. Esittelen tässä artikkelissa erilaisia tapoja käyttää blogeja opetuksessa.  

Tiedotustyökalu ja oppimateriaalivaranto

Blogit soveltuvat hyvin tiedottamiseen ja kurssin oppimateriaalien kokoamiseen, ja tässä tarkoituksessa niitä lienee hyödynnetty opetuksessa eniten. Opettaja voi koota kurssiblogiin web -resursseja hyperlinkkien ja rss-syötteiden avulla, lisätä sivuille tehtävänantoja ja tiedottaa kurssiin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Kurssiblogista voi kehittyä kurssin digitaalinen tukikohta, joka kokoaa yhteen kaikki aiheeseen liittyvät sisällöt, yhteisöresurssit ja keskustelut. Tässä hankkeessa kaikki oppimateriaalit – diat, web -resurssit, tiedostot, tehtävät, rss-syötteet – koottiin kunkin opiskelijaryhmän omaan kurssiblogiin, jota pystyi selaamaan mistä tahansa verkkopäätteeltä (mobiililaitteet mukaanlukien).

Suositus: Blogissa kurssin materiaalit –  diat, tehtävät, web -resurssit, tiedostot, rss-syötteet jne. – ovat opiskelijoiden saatavilla milloin vain, missä vain. Erityisen hyödyllistä tämä on esimerkiksi silloin, kun opiskelijoille tulee poissaoloja ja he joutuvat itsenäisesti perehtymään materiaaleihin.

Blogi opiskelijan omana tilana

Blogit sopivat hyvin myös opiskelijoiden itsenäiseen työskentelyyn. Yksinkertaisimmillaan blogi voi toimia sähköisenä opintoihin liittyvien dokumenttien arkistona, johon oppilas pääsee käsiksi kätevästi miltä tahansa verkkoon kytketyltä tietokoneelta. Blogista artikkelit on myöhemmin helppo löytää etsintoiminnon avulla. Opintokokonaisuudet voi järjestää blogissa kategorioiden ja asiasanojen avulla, mikä helpottaa olennaisen tiedon löytämistä ja kokonaisuuksien hallintaa. Kun blogia kirjoittaa pidemmän aikaa, oppilas voi reflektoida omaa oppismiprosessiansa ja tarkkailla edistymistään. Vähitellen kertyvät blogimerkinnät voivat vähitellen kasvaa portfolioksi, jonka avulla oppilas voi osoittaa osaamisensa potentiaalisille työnantajille.

Blogin esitystapaan kuuluu artikkeleiden kronologinen järjestys ja ”uutisvirtamaisuus”. Tästä syystä blogia on luonteva käyttää opintopäiväkirjana, jossa tunnilla käsiteltyjä aiheita työstetään itsenäisesti. Opintopäiväkirjan kirjoittaminen ohjaa opiskelijoita prosessoimaan aktiivisesti omaksumaansa tietoa, liittämään sen aikaisempiin tietoihinsa ja perehtymään aiheeseen syvällisemmin.

Yksi blogikulttuurille tunnusomainen piirre on henkilökohtaisuus, mikä voi olla eduksi myös opiskelussa. Blogialusta tarjoaa oppilaalle oman työtilan, jonka sisältöä, toimintoja ja ulkoasua hän itse hallitsee. Blogissa käyttäjä voi ilmaista identiteettiään muun muassa muokkaamalla sivuston visuaalista teemaa, toimintoja tai teksti- ja mediasisältöjä. Tässä suhteessa blogit poikkeavat muista oppimisympäristöistä (esim. Ning tai Moodle), joissa opiskelijat ovat valmiin järjestelmän ”käyttäjiä” tai ”jäseniä”.

Blogiympäristö antaa oppilaalle mahdollisuuden toteuttaa itseään ja tuoda esiin omaa yksilöllisyyttään. Blogioppimiseen liittyvä itsenäisyys ja omaehtoisuus voi olla monelle oppilaalle keskeinen motivaation lähde, eikä blogin suunnittelun vapautta kannata siksi alkaa rajoittamaan liiaksi. Parhaimmillaan blogi onkin oppilaan henkilökohtaiseksi kokema työtila, ei oppilaitoksen vaatima pakollinen ja rajattu suorite.

Blogiin liittyvää omistajuuden kokemusta voidaan voimistaa sillä, että oppilaalle annetaan vapaus tuoda blogiin sisältöä myös opintojensa ulkopuolelta. Tämä saattaa myös auttaa yhdistämään opiskelua ja muita elämän alueita hedelmällisesti. Viime vuosina on alettu puhua ”epävirallisesta oppimisesta” millä viitataan kaikkeen siihen oppimiseen, mitä tapahtuu koulun ulkopuolella, esimerkiksi median, harrastusten ja sosiaalisten suhteiden kautta. Ihanteellisessa tapauksessa koulun ulkopuolista oppimista ei ole suljettu omaksi erilliseksi elämänalueekseen, vaan se on yhteydessä ”virallisiin” opintoihin.

Tässä hankkeessa – toisin kuin muissa vastaavissa – opiskelijat asentavat WordPress -bloginsa oppilaitoksen omalle palvelimelle. Tämä tarkoittaa, että opiskelijat voivat hallita WordPress -sivustonsa pienimpiäkin yksityiskohtia, mikä ei onnistuisi ulkopuolisessa blogipalvelussa (esim. WordPress.com, Blogger). Oikeastaan sana ”blogi” ei tee oikeutta tässä yhteydessä, vaan tulisi puhua julkaisujärjestelmästä (CMS). Opiskelijat voivat käyttää sivustonsa rakentamisessa koko kymmeninen tuhansien WordPress -teemojen ja -lisäosien ekosysteemiä. Tämä tarjoaa heille aivan eri luokan mahdollisuudet räätälöidä sivustoa mieleisekseen. Kyse on siis todellisesta ”omasta tilasta”.

Suositus: Blogeja voi käyttää monella tapaa, mutta erityisen hyvin ne sopivat opintopäiväkirjaksi tai portfolioksi. 

Suositus: Blogityöskentely motivoi, jos opiskelija voi käyttää blogia yksilöllisesti ”omana tilanaan”. Parhaimmillaan blogityöskentelyyn liittyy yksilöllisyys, omaehtoisuus ja omistajuuden kokemus. Älä siis sanele liikaa, miten opiskelijoiden tulisi käyttää blogiaan. 

Suositus: Omalle palvelimelle asennettu WordPress -blogi tarjoaa parhaat mahdollisuudet räätälöidä sivusto kunkin opiskelijan tarpeiden mukaan (huom. aloittelijalle helpompaa on kuitenkin aloittaa ”avaimet käteen” -palvelusta, kuten wordpress.com tai Blogger) 

Blogit ja vuorovaikutus

Blogi on samalla myös vuorovaikutteinen media. Blogien kommentointitoiminnot ja verkostointimahdollisuudet hyperlinkkien ja rss -syötteiden avulla luovat hyvät puitteet keskustelulle. Blogeja verkostoimalla voidaan muodostaa opiskelijaryhmän jakama yhteistyöalue. Verkoston sisällä opiskelijat voivat jakaa näkemyksiään, kokemuksiaan ja linkkejä tietovarantoihin. Jokaisella oppilaalla on hieman erilainen näkökulma, ainutkertaisia kokemuksia, havaintoja ja pohdintoja, joiden jakamisesta kaikki ryhmän jäsenet voivat hyötyä. Parhaassa tapauksessa blogien käyttö voi avata uusia ulottuvuuksia yhteisöllisen oppimisen saralla.

Vaikka oppimisprosessi olisi osittain yhteisöllinen, opintosuoritusten yksilöllinen arviointi on edelleen mahdollista, sillä jokaisen käyttäjän kommentit ja artikkelit on helppo erottaa toisistaan käyttäjätunnusten avulla. Tuntiaktiivisuutta voi olla jopa helpompi mitata blogiympäristössä, jossa jokaisesta aktiivisuuden osoituksesta jää pysyvä dokumentti, kuin perinteisessä luokkatilanteessa. Tutkimusten mukaan sellainen ryhmätyöskentely motivoi opiskelijoita parhaaseen suoritukseen, missä jokaisen ryhmän jäsenen yksilöllinen panos otetaan huomioon.

Suositus: Jos blogit verkostoi toisiinsa, opiskelijat voivat jakaa tuotoksiaan ja vuorovaikuttaa niiden ympärillä. Ryhmä, jolla on yhteinen tavoite, oppii yhdessä enemmän kuin kukaan voisi oppia yksin. 

Hankkeen lähestymistapa

Hankkeessa blogeja käytetään kaikissa edellä mainituissa tarkoituksissa (tiedottaminen, opintomateriaalien jakaminen, opintopäiväkirja / portfolio, verkostomainen vuorovaikutus), mutta erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden vuorovaikutukseen blogien avulla. Opintopäiväkirjablogeja ja tiedotusblogeja on käytetty useissa oppilaitoksissa, mutta verkostomaista, yhteisöllistä tiedon tuottamista on kokeiltu vielä verrattain vähän. Onkin mielenkiintoista tutkia, miten oppikokemusten jakaminen ja niistä keskustelu vaikuttaa ryhmän oppimiseen.

Toinen keskeinen ajatus blogityöskentelyssä on aktiiviseen, omaehtoiseen ja itsenäiseen ja työskentelyyn kannustaminen. Tätä tukee valittu alusta WordPress.Vapaahko ja osittain itse määritelty työ oman oppimispäiväkirjan/portfolion parissa motivoi opiskelijaa ja antaa mahdollisuuden toteuttaa omaa luovuuttaan ja yksilöllisyyttään. Opettajan määrittelemästä opetuksesta siirrytään kohti oppijalähtöisyyttä, jossa oppijan omille aidoille mielenkiinnon kohteille, mielipiteille ja näkemyksille annetaan tilaa. Tähän liittyy myös ajatus avoimesta oppimisesta vailla koulun ja vapaa-ajan selkeitä rajoja.

Yhteistyötaitoja ja opiskelijan itsenäistä ja aktiivista toimintaa samanaikaisesti korostava lähestymistapa palautuu työelämän tarpeisiin. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan yhä enemmän luovia ja yhteistyökykyisiä tiimityön osaajia, joilla sosiaalisen median työkalut ovat normaali osa työn arkea.  Samalla myös  itsenäinen ongelmien määrittely, ratkaisu ja tiedonhaku (”nuotiton työ”) nousee yhä tärkeämpään rooliin (ks. ”Miksi opetuksen pitäisi muuttua”).